Bursan Cumalikizik ja Izmirin Bergama valittiin UNESCOn maailmanperintökohteiksi

Maailmanperintökomitean taannoinen kokous järjestettiin 38. kerran, tällä kertaa Qatarin Dohassa. Komitea päätti nimetä ottomaani-imperiumin syntypaikan Cumalikizikin sekä Izmirin historiallisen Bergaman-alueen UNESCOn maailmanperintökohteiksi.

Turkissa on entuudestaan ollut jo useita maailmanperintökohteita: Istanbulin historialliset alueet, Divriğin suuri moskeija ja sairaala, heettiläisten pääkaupunki Hattuša, Nemrut-vuori, Xanthos-Letoon, Troijan arkeologinen alue, Göremen kansallispuisto, Kappadokian kivinähtävyydet, Hierapolis-Pamukkale, Safranbolun kaupunki, Selimiyen moskeija sekä Çatalhöyükin kivikautinen asutuskeskus löytyivät listalta jo aiemmin. Bursan Cumalikizikin ja Izmirin Pergamonin lisäyksen myötä kohteita on nyt yhteensä 13.

Ensimmäinen ottomaani-imperiumin pääkaupunki Bursa tunnetaan monista imperiumin syntyyn kuuluvista osasista, kuten teollisuudestaan ja luonnon kauneudestaan. On hämmästyttävää, kuinka Cumalikizikin kylä on säilyttänyt 700 vuotta vanhan asumismuodon tähän päivään asti. Bursan ja Cumalikizikin kaupallisen kulttuurin ja maalaiselämän jatkuvuuden ansiosta kaupungit antavat oivan esimerkin ottomaanien visiosta ideaalista asumistavasta.

Izmirin Bergama on portti historiaan ja kulttuurin juuriin. Entisaikojen Pergamon (nyk. Bergama) tunnettiin hellenismin kauden kulttuurin ja taiteen keskuksena. Suurimmat hellenistiset kirjastot sijaitsevat Bergamassa, joka listattiin maailmanperintökohteiden kulttuurimaisemalistalle. Bergamassa on nähtävissä kulttuurillisia ja arkkitehtuurisia kerroksia niin hellenistiseltä, roomalaiselta, itäroomalaiselta kuin ottomaanikaudelta ja sen suurimmat nähtävyydet ovat akropolis ja sitä ympäröivät seitsemän kumpuhautaa sekä Kybelen pyhä paikka.

Maailmanperintökohteiden lisäksi Turkilla on kokonaisuudessaan 52 kulttuurillisesti arvokkaita kohteita maan aielistalla. Näistä kohteista 49 on kulttuuri-, 1 luonto- ja 2 molemmissa ryhmissä.

Cumalikizik